Blogin kirjoittaja Maija-Liisa Kuronen on RE-sielunhoitoterapeutti (ACC) ja mielisairaanhoitaja, joka kirjoittaa saattohoitoblogia saatto.fi.
Vakava sairastuminen saa elämän näyttämään erilaiselta. Rovasti Matti-Pekka Virtaniemi tutki vakavasti sairastuneiden elämän loppuvaiheen kokemuksia ja hänen väitöskirjansa julkaistiin viime vuonna. Tutkija perehtyi siihen kuinka elämä näyttäytyy elämän viimeisinä vuosina vakavasti sairastuneelle.
Rovasti Matti-Pekka Virtaniemi toteaa, että elämän viimeisiin vuosiin yhdistetään usein alakuloa, pelkoa ja masennusta, mutta sairastuneet kokevat paljon myös tulevaisuudenuskoa. Henkinen vireys voi jopa nousta sairastumisen ja iän myötä. Sen vuoksi on hyvä jos kuolevalla ihmisellä on mahdollisuus vakavaan ja kiireettömään keskusteluun läheisen ihmisen tai ammattiauttajan kanssa. Luottamuksellisessa ja avoimessa keskustelussa on henkisen kasvun mahdollisuus. Keskustelukumppanilta odotetaan kuitenkin riittävää kypsyyttä ja herkkyyttä kohdata omaa kuolemaansa valmistautuva ihminen.
Omaan kuolemaansa valmistautuva ihminen miettii olemassaoloon liittyviä kysymyksiä ja olen omassa työssäni kuolevien ihmisten parissa kohdannut usein kysymykset: ”Miksi juuri minä sairastuin?” ”Olenko tehnyt jotain väärin kun Jumala minua näin rankaisee?” ”Mihin minä joudun kun kuolen?”
Kuolevalta ihmiseltä voi kysyä asioita mitä ei aiemmin ole tullut puheeksi, esimerkiksi hänen vakaumuksestaan ja miltä hänestä tuntuu oma lähestyvä kuolema. Onko jotain jäänyt tekemättä, ovatko suhteet läheisiin kunnossa, tunteeko hän syyllisyyttä jostain asiasta? Moniin olemassaolon kysymyksiin ei ole vastauksia mutta on tärkeää, että kuoleva saa mahdollisuuden puhua ja kysellä. Kuoleva ihminen saa kokemuksen, että joku oikeasti kuuntelee ja kuulee häntä. Hänelle voi avautua uusia myönteisiä asioita elämäänsä ja hän saattaa kokea voimakkaitakin elämän tarkoituksellisuuden kokemuksia. Elämä voi tuntua mielekkäämmältä kuin koskaan ennen.
Ilman vakavaa sairastumista ja kuoleman läheisyyttä omaa elämäänsä ei olisi tullut pohtineeksi syvällisesti. Sairastunut saattaa kokea sairautensa parhaaksi asiaksi mitä hänelle on koskaan tapahtunut. Vakavasti sairastuneen kanssa keskustellessani olen huomannut, että hyvät suhteet läheisiin nousevat tärkeimmäksi asiaksi. Selvittämättömät asiat läheisten kanssa vaivaavat mieltä ja vaikuttavat koko olemiseen, kivuliaisuuteen yms. Anteeksipyyntö ja anteeksianto rauhoittavat mielen merkittävällä tavalla. Läheisten ihmisten merkitys on erittäin tärkeää.
Jos vakavasti sairastuneella ihmisellä ei ole sukulaisia tai heihin ei ole yhteyttä, hän saattaa kokea ystävät, hyvät työtoverit tai oman seurakunnan jäsenet omaksi perheekseen.
Rovasti Matti-Pekka Virtaniemen mukaan usko kuoleman jälkeiseen elämään lohduttaa kuolevaa ja läheisiä, toisaalta vahva tunne elämästä ”tässä ja nyt” voi tuoda paljon elämäniloa. Läheisen kuolema pitkän sairauden jälkeen voi tuntua helpotukselta. Kuolema voi olla helpotus, mutta läheisen menetys jättää tyhjän paikan joka ei koskaan häviä. Saattohoitotilanteessa mukanaolo antaa läheiselle kokemusta käsitellä myös omaa kuolemaansa. Kuolemasta voi ajatella ja kuvitella kaikenlaista. Luultavasti se kuitenkin on sitten jotain ihan erilaista.
Lähde: Rovasti Matti-Pekka Virtaniemen haastattelu Helsingin Sanomissa 2.11.2017 , Lähellä loppua
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/187231/ELAMANPA.pdf?sequence=1